Painoyksiköt

Jaconiassa käytetään yhtenäisesti samoja mittoja. Pienin määrä on lantti, joka vastaa kymmentä grammaa. Kymmenen lanttia on yksi naula. Punnus täyttyy kymmenestä naulasta tai sadasta lantista ja vastaa yhtä kiloa.

Pituusyksiköt

Aikojen saatossa vakiintuneet pituusyksiköt ovat kyynärä, askel, virsta ja peninkulma. Veden kanssa tekemisissä olevat käyttävät syltä. Lyhin mitta on tuuma ja sitä lyhemmät mitat ilmoitetaan tuuman osina (esim. 1/16"). Farrignian tuuma, yliopiston määrittelemänä, on (sattumalta) tarkalleen 2,5 cm.

*10 cm mitta pitäisi olla kämmenenleveys, ja vaaksa olisi 20 cm, kaksi kämmenenleveyttä.

Tilavuusyksiköt

Nämä ovat Farrignian yliopistossa määriteltyjä vakiomittoja. Kaupankäyntiin ja tieteellisiin tarkoituksiin tarkoitetuissa mitta-astioissa on oltava viranomaisen leima. Farrignian mitat ovat levinneet hiljalleen käyttöön muihinkin valtioihin, vaikka niissä on yhä omiakin mittayksiköitä.

Käytännössä tynnyrit ovat 1 1/2 tynnyrimitan kokoisia eli noin 150-litraisia. Pienempi tynnyri lisäisi tarpeettomasti rahdin taarapainoa ja olisi vaikeampi pestä koska se on ahtaampi.

Lasisen viina- tai viinipullon koko on käytännön syistä tavallisimmin 10 jumprua tai puolipullo, 5 jumprua. Näyttäviä 16, 32, 64, 128 tai jopa 256 jumprun pulloja valmistetaan niille jotka haluavat esitellä varakkuuttaan.

Uusin perusmitta on litra, joka on määritelty yliopistossa kuution muotoisen astian tilavuudeksi, kun astian sisäpuolen jokaisen sivun mitta on tasan 4 tuumaa. Yksi litra vettä painaa myös tarkalleen 10 vanhaa naulaa. Mitta on virallinen mutta sitä ei vielä käytetä kovin laajalti.

Erämaissa ja barbaarien seuduilla tilavuusmitat ovat summittaisia: kourallinen ("koko kopra"), "puoli kopraa", lusikallinen, hyppysellinen.

(Lähde: T. Gorgonius: Keittojen kirja)

Aikamääreet

Roolipelissä käytetään taisteluerää, tai erää, mittaamaan kymmentä sekuntia. Jaconiassa kyseistä määrettä ei tunneta. Oppineiden käyttämät viralliset aikamääreet ovat minuutti ja tunti, ehkä jossain vaiheessa kellojen tarkentumisen myötä myös sekunti. Muu kansa käyttää lasia, tiimaa, vahtia ja päivää.

Velhot ovat tehneet tarkkoja maagisia kelloja, mutta ne ovat tietenkin äärettömän kalliita. Farrignian yliopiston suuressa tornissa on tällainen kello, joka soi tarkalleen tasatunnein . näin esim. opiskelijat tietävät että luento alkaa "akateemisen vartin" päästä. Yliopisto noudattaa tuntia, joka on 1/24 vuorokaudesta. Katso myös [[Valiarin kalenteri]].

Vahtivuorot

Klo	Vahti	Toiminta
06-10	Aamuvahti	Puretaan leiri, tehdään matkavalmistelut, lähdetään
10-14	Keskipäivävahti	Matkantekoa, lounastauko
14-18	Iltapäivävahti	Matkantekoa
18-22	Iltavahti	Leirin pystytys, huoltotoimet, illallinen
22-02	Yövahti	Nukkumista (pl. vahdit)
02-06	Koiravahti	Nukkumista (pl. vahdit)

Maaseudulla kelloja ei ole ja eletään lähinnä päivänvalon tahdissa. Tavat vaihtelevat, mutta pääsääntöisesti noustaan heti auringon noustessa, kesällä jopa klo 3-4 maissa. Ensin hoidetaan eläimet, sitten syödään tukeva aamiainen. Sitten lähdetään töihin; useimmiten miehet lähtevät pelto- tai metsätöihin ja naiset jäävät tekemään kotitöitä. Isommat työt tehdään koko perheen voimin tai talkoilla, niin että kaikki osallistuvat kunkin talon talkoisiin. Päivällinen syödään keskipäivän jälkeen. Jos ollaan kauempana kotoa töissä, on otettu eväät mukaan. Työ jatkuu siihen asti, kunnes alkaa tulla hämärää. Lopuksi hoidetaan taas eläimet ja syödään illallinen.

Farrigniassa yliopiston kelloa hyödynnetään kaikkialla - sen lyönnit toistetaan eri kehien kellotorneissa, niin että neljännelläkin kehällä asti tiedetään varsin tarkka kellonaika. Niinpä kaupunkilaiset tietävät nousta jo hieman ennen auringon nousua syömään aamupalaa, ja voivat varata sopivasti aikaa ehtiäkseen työpaikalle juuri kun alkaa olla valoisaa. Lounasta syödään klo 11-14 maissa, niin että työntekijöillä on puolesta tunnista tuntiin aikaa lounastauolle. Töitä tehdään työpaikasta riippuen noin 9-12 tuntia päivässä lounastauko mukaan lukien.

Farrignian yliopistossa luennot, tentit ja muut tapahtumat alkavat tarkasti sovittuna kellonaikana, mutta siihen lisätään aina "akateeminen neljännestunti", jotta opiskelijat tietävät lähteä kellon lyödessä sinne missä heidän pitää kulloinkin olla. Yliopiston henkilökunta, pl. vahtimestarit ja yövahdit, on paikalla klo 9-18, pesupäivänä (vastaa lauantaita) klo 9-14.

Niin maalla kuin kaupungissakin Artantenpäivä (huom. tämä sunnuntain vastine kirjoitetaan poikkeuksellisesti isolla alkukirjaimella) on lepopäivä. Maalla toki on aina hoidettava päivän pakolliset työt. Myös lukuisat juhlapäivät, kuten kuukauden 1. päivät, 21. päivä alkukevättä, alkukesää, alkusyksyä ja alkutalvea, sekä Valiarin kruunajaisjuhla 1. loppusyksyä, ja sitä edeltävä aatto ovat yleisiä vapaapäiviä. Myös kahdeksan erityisen merkittävän autuaan, marttyyrin ja sankarin juhlapäivät ovat Keski- ja Pohjois-Jaconian kaupunkivaltioissa vapaapäiviä. Uskonkiihkoisessa Holrusissa näitä päiviä on vieläkin enemmän.

Lämpötilan yksiköt

Kuten monet velhojen käyttämät määreet, myös lämpötilan mittauksessa käytettävä asteikko on siirtynyt aikojen kuluessa kuolevaisten käsiin. Kukaan kuolevainen ei tiedä kuka on alkuperäisen asteikon kehittäjä. Velhot puhuvat lämpöasteista ja samaa nimitystä käyttävät kaikki Jaconian kansat.

Mitattavan asteikon pohjana toimii veden tilamuutokset. 100 lämpöastetta on se, jossa puhdas vesi kiehuu ja 0 lämpöastetta on piste jossa vesi jäätyy. Tästä on johdettu tunnettu mittajärjestelmä.

Lämpötila osattaneen mitata ja lämpölaajeneminenkin luultavasti tunnetaan, ainakin yliopistoissa. "Termoskooppi" keksittiin meidän maailmassamme jo 1500-luvulla.

Rahayksiköt

Jaconiassa rahan arvo perustuu kolikon painoon ja käytettyyn metalliin. Kaikki käy jos edellä mainitut asiat ovat kunnossa. Tietenkin eri valtioiden lyömät kolikot voivat olla hankalaa valuuttaa vihollisvaltiossa. Borvarian sormet ovat puolet vastaavan Jaconialaisen rahan arvosta, vaikka ne painavat saman verran. Niitä pidetään arveluttavina, kenties kirottuina. Ne voidaan sulattaa ja valaa uudelleen, mutta tämä on kallista ja vaatii paljon ammattitaitoa.

On täysin poikkeuksellista, että rahat olisivat kehittyneet tarkalleen suhteessa 1:10:100. Yleensä suhteet ovat monimutkaisempia, esim. renessanssiajan Venetsiassa: 1 dukaatti = 24 grossia ja 1 grossi = 32 pizolia.